Aamusta hypättiin Kallion kirjaston kautta Aleksis Kiven Kadulle jatkamaan kesken jääneitä aamukahveja. Kierrettiin kirpputorien kautta itsemme rautatieasemalle, jossa etsittiin kadonneeksi todettua laturia tuloksetta. Lienee koskaan mukana ollutkaan, tokaisi toverini. Liftauskyltti valmistui rautatieaseman ulkopuolella istuen, muuan nainen halusi ottaa meistä ja kyltistä kuvankin. Saatoin toverin oikeaan bussiin päästäkseen lähemmäs parempia liftausmestoja ja jatkoin Kaisaniemenpuistoon vain todetakseni kuinka lauseet "ei, en halua tsätätä. ei, en ole seuraa vailla. voisitko poistua." eivät menneet englannin kielellä jakeluun. Ignoraus, se toimii.
Kävin vaihtamassa lipun rannekkeeseen, jonka kyseinen vaihtaja jätti aivan liian löysäksi. Istuin hetken m-baaria vastapäätä miettien, missä yöni viettäisin. Oli luvattu järeää ukkosta ja sateita, joten tämä ei ollut nyt se hetki, kun hankin riippumaton ja vietän ulkoilmaelämää by myself. Lopulta löysin itseni onnellistumasta Kumpulasta kissaa ulkoiluttaen. Täällä on hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti